Orvaskesi eli epidermis – ihon uloin suojakerros
Iho on kehon suurin elin, sen pinta-ala on lähes kaksi neliömetriä. Ihon päätehtävänä on suojata kehoa eri tavoin. Iholla on myös erityistehtäviä. Se esimerkiksi on mukana D-vitamiinin muodostamisessa, toimii tuntoaistina ja osallistuu kehon lämmönsäätelyyn. Jotta iho voi suojata kehoa tehokkaasti, se rakentuu kolmesta kerroksesta: orvaskesi (epidermis), verinahka (dermis) ja ihonalaiskerros (subcutis).
Solujen uudistumisprosessi
Orvaskesi on ihon uloin, näkyvä kerros. Se muodostaa ohuen, mutta tehokkaan suojan ympäristöä vastaan. Orvasketeen avautuvat kynnet ja hiukset sekä tali- ja hikirauhaset. Orvaskesi muodostuu useista ihosolukerroksista. Alimman kerroksen solut jakautuvat usein, ja ne korvaavat ihon pinnalta irronneet kuolleet solut. Solut kulkeutuvat vähitellen syvemmältä kohti ihon ulointa kerrosta. Ihon pintakerros koostuu kuolleista ihosoluista. Iholta poistuu soluja yleensä samaan tahtiin kuin uusia syntyy. Terve iho uudistuu noin 28 päivässä, minkä kuluessa uudet solut muodostuvat, kulkeutuvat pintaan ja irtoavat. Tämä prosessi hidastuu luonnostaan iän myötä.
Ihon luonnollinen kosteuspitoisuus
Ihossa on luonnollisia kosteutta sitovia aineita. Ihon uloimman kerroksen normaali toiminta heikentyy, jos vesipitoisuus laskee, kuten talvella tai käytettäessä liian kuivattavia tuotteita. Kuivan ja halkeilevan ihon vastustuskyky on alentunut, ja haitallisia aineita voi päästä ihoon. Se puolestaan voi aiheuttaa ärsytystä ja tulehduksia.
Pigmenttisolut
Orvaskeden alueella on soluja, jotka muodostavat ihon pigmenttiä eli melaniinia. Kun ihosolut kulkeutuvat kohti ihon ulointa kerrosta, ne ottavat mukaansa "melaniinijyvän". Pigmentti suojaa sisempiä elimiä auringon haitalliselta UV-säteilyltä. Kun pigmenttisolut altistuvat auringonvalolle, iho tummuu eli ruskettuu. Liiallinen auringonotto voi kuitenkin aiheuttaa ihovaurioita, kuten ryppyjä ja pigmenttimuutoksia sekä ihosyöpää.
Verinahka eli dermis – ihon kimmoisuus ja täyteläisyys
Orvaskeden alla on verinahka eli dermis. Sen alueella sijaitsevat ihon verisuonet, jotka osallistuvat muun muassa kehon lämmönsäätelyyn. Verisuonten lisäksi verinahassa on imusuonia, erilaisia säikeitä, hermoja ja nestettä sitovia aineita. Verinahassa on myös karvatuppia sekä tali- ja hikirauhasia. Ihon kimmoisuutta ja kiinteyttävä ylläpitäviä säikeitä kutsutaan kollageeniksi ja elastiiniksi. Kollageeni antaa iholle lujuutta. Kollageenin puute tekee ihosta hauraan. Elastiini toimii kuminauhan tavoin, sillä se palauttaa venyneen ihon alkuperäiseen tilaansa. Verinahassa on myös vettä sitovia aineita (niitä voi verrata pesusieniin). Tunnetuin niistä on hyaluronihappo. Nämä vettä sitovat aineet toimivat myös ihon iskunvaimentimina. Jos ihossa on paljon "pesusieniä", se on tasainen ja kimmoisa sekä näyttää sileältä ja terveeltä.
Ihonalaiskerros eli subcutis – kehon rasvavaranto
Ihonalaiskerros on ihon alin kerros, ja se koostuu huokoisesta sidekudoksesta ja rasvasoluista. Ihonalaiskerroksen rasvakudos eristää lämpöä ja vaimentaa iskuja. Se on lisäksi tärkeä rasvavaranto. Ihonalaiskerros toimii myös nestevarantona, koska huokoinen sidekudos sisältää paljon sidekudosnestettä.
Ihon läpileikkaus
Lue lisää ryppyjen syntymisestä
